Ennallistaminen ja luonnonhoito Metsähallituksessa
Metsähallituksen strategisena tavoitteena on pysäyttää monimuotoisuuden väheneminen valtion alueilla. Arvokkaiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito on tässä tärkeänä työkaluna.
Elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito sisältää monia toimenpiteitä, joiden avulla kohteiden luonnontilaa ja edustavuutta pyritään parantamaan. Yksittäinen toimenpide voi käynnistää elinympäristön kehityksen kohti luonnontilaa tai nopeuttaa sen elpymistä. Ennallistaminen on yleensä kertaluonteinen toimenpide, joka kohdennetaan alueille, missä sen hyöty monimuotoisuudelle on mahdollisimman suuri.
Luonnonhoidolla tarkoitetaan tietyn luontotyypin tai suojeltavalle lajistolle otollisen elinympäristön elvyttämistä tai ylläpitämistä. Hoitotoimenpiteitä joudutaan usein toistamaan harvakseltaan, jotta elinympäristön ominaispiirteet tai lajin kanta pääsevät vahvistumaan. Luonnonhoitoa tehdään mm. lehdoissa, paahdeympäristöissä ja jalopuumetsissä. Haitallisten vieraskasvien, kuten jättipalsamin, ja haitallisten pienpetojen, kuten minkin, poistoa tehdään yhä enemmän, etenkin suojelualueiden lajiston turvaamiseksi.
Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arviointien tulokset vuodelta 2019 olivat huolestuttavia, joten aktiiviset toimenpiteet elinympäristöjen ja lajipopulaatioiden lisäämiseksi ovat tarpeellisia ja kiireellisiä. Hallitusohjelmaan on kirjattu merkittäviä tavoitteita tilanteen parantamiseksi.
Helmi-elinympäristöohjelma asetti vuodesta 2020 lähtien tavoitteet soiden suojelulle ja ennallistamiselle, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostukselle, perinneympäristöjen kunnostukselle ja hoidolle, metsäisten elinympäristöjen hoidolle sekä ranta- ja vesiluonnon kunnostukselle. Metsähallituksella on keskeinen rooli Helmi-ohjelman toteuttajana. Hallituksen uudet omistajapoliittiset linjaukset Metsähallitukselle sisältävät lisäksi nyt ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoitteen. Metsähallituksen monikäyttömetsissä panostetaan linjauksen mukaisesti vahvasti aktiiviseen luonnonhoitoon, ilmastokestävyyteen sekä virkistyskäytön huomiointiin.
Pitkää kokemusta ja uutta yhteistyötä
Metsähallituksen Luontopalvelut toteutti maamme ensimmäiset ennallistamistoimet suojelualueilla 1980-luvun lopulla, joten kokemusta metsien ja soiden ennallistamisesta on kertynyt yli 30 vuoden ajalta. Toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan liittyviä menetelmiä on jatkuvasti kehitetty käytännön ammattilaisten ja tutkijoiden yhteistyönä. Ennallistamisen ja luonnonhoidon vaikutuksia seuraamalla saadaan tietoa siitä, kuinka luontotyyppien tilan parantumisen tavoitteet saavutetaan. Ennallistamisen asiantuntijoita eri organisaatioista kokoava ELO-työryhmä on ollut merkittävä yhteistyöfoorumi.
Metsähallituksen monikäyttömetsissä ja vesillä Eräpalvelut on kunnostanut riista- ja kalaelinympäristöjä vuodesta 2007 alkaen. Toimenpiteisiin on sisältynyt soiden ennallistamista riekkojen ja metsähanhien elinympäristöiksi, metsäkanalintujen poikue-elinympäristöjen kunnostamista, avovesikosteikkojen rakentamista vesilinnuille sekä puro- ja koskikunnostuksia.
Metsähallitus Metsätalous Oy lisää monimuotoisuutta metsätalouskäytössä olevilla alueilla mm. jättämällä säästöpuita, tekemällä tekopökkelöitä ja jättämällä kaiken kuolleen puun korjaamatta. Luonnonhoitotoimia, kuten soiden kunnostamista, paahdeympäristöjen hoitoa ja säästöpuuryhmien polttoja, tehdään metsätaloustoimien yhteydessä. Suojelualueiden monimuotoisuutta tuetaan ohjaamalla vesiä kuivuneille tai kuivuville suojelusoille metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Metsätalouskäytön ulkopuolelle on alue-ekologisessa suunnittelussa jätetty alueita, jotka edistävät lajien säilymistä ja leviämistä.
Monet hoitotoimet on tehty Luontopalvelujen, Eräpalvelujen ja Metsätalous Oyn yhteistyönä, kuten purokunnostukset ja muu kosteikkoluonnon hoito. Tavoitteena on lisätä näiden Metsähallituksen vastuualueiden yhteistyötä niin suojelualueilla kuin niiden ympärillä monikäyttömetsissä. Tähän ohjaavat myös hallituksen omistajapoliittiset linjaukset vuosille 2020–2024. Keskeisiä ovat hiilineutraaliustavoite, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä kestävän metsätalouden harjoittaminen.
LIFE-rahoituksesta hyötyä luonnolle ja yrittäjille
Ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia on toteutettu merkittävästi Euroopan unionin LIFE-rahoituksella. LIFE-rahoituksella olemme kunnostaneet soita, kosteikkoja, sisävesiä, paahdeympäristöjä, perinnebiotooppeja, lehtoja, Itämeren rannikkoelinympäristöjä sekä liito-oravan ja direktiivin hyönteislajien elinympäristöjä. Vuodesta 1995 alkaen Luontopalvelut ja Eräpalvelut ovat olleet mukana yli 50 LIFE-hankkeessa ja vetovastuussa lähes joka toisessa niistä.
LIFE-luonnonsuojeluhankkeissa valtion 25 %:n osuus tuottaa keskimäärin 75 % ulkopuolista rahoitusta. Rahoitusta käytetään myös luonnonhoidon ostopalveluihin yrittäjiltä miljoonilla euroilla. Esimerkiksi vuoden 2013 jälkeen alkaneiden, Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämien LIFE -hankkeiden kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat olleet vuosittain noin 25 miljoonaa euroa.
Käynnissä on useita Metsähallituksen koordinoimia LIFE-hankkeita. Sekä Metsähallituksen sisäinen että kumppaniorgnisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö on niissä laajaa.
Ennallistamisen ja luonnonhoidon yhteyshenkilöt: suojelualueet
- Suojelualueiden ennallistaminen ja hoito, valtakunnalliset asiat: Kaija Eisto
- Soiden ennallistaminen, alueelliset yhteyshenkilöt:
- Rannikko: Johanna Ruusunen, Järvi-Suomi: Suvi Haapalehto, Pohjanmaa–Kainuu: LP: Päivi Virnes ja Sari Kaartinen, Sakari Rehell, Lappi: Mika Puustinen
- Lintuvesien kunnostus, valtakunnalliset asiat: Panu Kuokkanen
- Lintuvesien kunnostus, alueelliset yhteyshenkilöt:
- Rannikko: Antti Below, Järvi-Suomi: Panu Kuokkanen, Pohjanmaa–Kainuu: Hannu Tikkanen, Lappi: Stefan Siivonen
- Metsäisten elinympäristöjen kunnostus, valtakunnalliset asiat: Kaija Eisto
- Metsäisten elinympäristöjen kunnostus, alueelliset yhteyshenkilöt:
- Rannikko: Carina Järvinen, Järvi-Suomi: Suvi Haapalehto, Pohjanmaa–Kainuu: Päivi Virnes, Lappi: Mika Puustinen
- Ranta- ja vesiluonnon kunnostus, valtakunnalliset asiat: Jari Ilmonen
- Ranta- ja vesiluonnon kunnostus, alueelliset yhteyshenkilöt:
- Rannikko: Anette Bäck(meriluonto), Järvi-Suomi: Suvi Haapalehto, Pohjanmaa–Kainuu: Pirkko-Liisa Luhta, Lappi: Annemari Kari
- Perinnebiotoopit, valtakunnalliset asiat: Katja Raatikainen
- Perinnebiotoopit, alueelliset yhteyshenkilöt:
- Rannikko: Katja Raatikainen, Carina Järvinen, Päivi Leikas; Järvi-Suomi: Mervi Niiranen; Pohjanmaa–Kainuu: Päivi Virnes; Lappi: Mia Vuomajoki
- Lisätietoa perinneympäristöjen hoidosta, mm. yhteyshenkilöt maakunnittain
Ennallistamisen ja luonnonhoidon yhteyshenkilöt: monikäyttömetsät
- Etelä-Suomi: Sara Lankinen-Timonen
- Pohjanmaa–Kainuu: Markku Lehtelä
- Lappi: Minna Lalli
Henkilöiden yhteystiedot: Henkilöhaku
Lisätietoa
- Helmi-ohjelma (ym.fi)
- Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet (julkaisut.metsa.fi)
- Ennallistamisennätys suojelualueilla: pohjoisessa kunnostettiin suuret suoalat, perinneympäristöihin panostetaan jatkossa lisää (tiedote 14.2.2023)
- Info: Soiden ja metsien ennallistaminen & luonnonhoito”. Metsähallitus, Luontopalvelut, Kaija Eisto 26.1.2022 (pdf)
- Monikäyttömetsien monimuotoisuus
- Suomen hallituksen omistajapoliittiset linjaukset Metsähallitukselle vuosille 2020–2024 (valtioneuvosto.fi)
- LIFE-Hankkeita: katso Projektit
- Ennallistamisen ja luonnonhoidon asiantuntijayhteistyö (ELO)